Kuulonhuolto suojaa myös muistia – kuulo- ja aivotutkijat yhteistyöhön

– Panostamalla kuulonhuoltoon voidaan myös ehkäistä muistisairauksia, tähdensi professori Aarno Dietz Kuulolaakso-hankkeen ja Aivotutkimusyksikön järjestämässä työpajassa toukokuussa.

Kuulonalenema on erityisesti ikääntyvillä yleinen, mutta usein puutteellisesti hoidettu. Hoitamattomana se lisää muun muassa kaatumisten, masennuksen, sosiaalisen eristäytymisen ja tiedonkäsittelyn heikentymisen riskiä. Toisaalta WHO:n mukaan jokainen kuulonhuoltoon panostettu dollari tuottaa 16 dollarin hyödyn yhteiskunnalle säästyvinä kustannuksina. 

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa kaksivuotisessa Kuulolaakso-hankkeessa Kuopion kampukselle perustetaan soveltavan kuulontutkimuksen laboratorio. Itä-Suomen yliopisto, KYS ja useat yritykset kehittävät laboratorion palveluja yhdessä vastaamaan kuulonhuollon tutkimus- ja kehitystoiminnan tarpeisiin. Tavoitteena on vauhdittaa kuulonhuollon innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa potilaiden arjessa. 

Tärkeä osa hanketta on monitieteinen tutkimusyhteistyö, joka ulottuu aina akustiikasta uusiin hoitomuotoihin ja teknologiaan. – Kuulonaleneman taustalla voi olla monia eri tekijöitä, joista ei vielä tiedetä tarpeeksi. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi biologisten, geneettisten ja ympäristötekijöiden osuudesta ja myös tarkempien diagnostisten menetelmien kehittämiseksi, lisäsi Dietz, joka on KYSin aistinelinsairauksien toimintayksikön vastaava ylilääkäri.

Kuulolaakso-hankkeen projektipäällikkö Ville Saari kertoi, että syksyllä yliopiston tiloihin valmistuva kuulontutkimuksen laboratorio mahdollistaa muun muassa kuulon testauksen ja kuulolaitteiden säätämisen erilaisissa realistisissa ääniympäristöissä. – EEG-mittauksilla ja pupillometrialla saadaan tietoa myös aivotoiminnasta ja rasittuneisuudesta testin aikana. 

Hankkeessa kehitetään myös kuulonhuoltoon liittyvää bisnesekosysteemiä ja tuodaan kuuloon liittyvät potilasaineistot tutkijoiden saataville Itä-Suomen biopankkiin. – Lisäksi selvitämme aihepiiriin liittyviä koulutustarpeita.

Räätälöityä kuulonkuntoutusta

– KYSissä käy vuosittain tuhat kuulopotilasta, mikä tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet myös tieteelliseen tutkimukseen ja esimerkiksi teknologian testaukseen tosielämän potilailla, Dietz kertoi.

Dietzin tutkimusryhmä on aiemmin kehittänyt muun muassa sisäkorvaistutehoidon turvallisuutta ja nykyisin käytössä olevan suomalaisen hälypuhetestin. Kansallisen GeneCellNano-lippulaivan tutkijoiden kanssa tutkitaan parhaillaan sisäkorvan geenihoitoa ja Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön kanssa kuulonkuntoutuksen vaikutuksia kognitioon.

– Kuulonkuntoutukseen tulevista jo kolmasosalla on tai epäillään tiedonkäsittelyn heikentymistä. Se voi haitata myös kuntoutusta, kuten teknologian käyttöönottoa, joten näiden potilaiden kuulonkuntoutukseen tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, Dietz sanoi.

Professori Alina Solomon Aivotutkimusyksiköstä mainitsi kansainvälisen Lancet-asiantuntijaryhmän raportin, jonka mukaan 45 prosenttia dementiatapauksista olisi viivästettävissä tai ehkäistävissä hoitamalla eri riskitekijöitä. Kuulonalenema on tunnistettu merkittäväksi, kuitenkin hoidettavissa olevaksi riskitekijäksi.

Muistisairauksien ehkäisyssä tehokkaaksi on osoitettu useisiin riskitekijöihin samanaikaisesti kohdistuva elintapaohjelma. Suomessa kehitettyä FINGER-ohjelmaa sovelletaan jo ympäri maailmaa ja viime aikoina mukaan on otettu kuulon mittaukset. – Ajatuksena on, että jatkossa elintapaohjelmaan sisältyy myös kuulon tuki tarvitseville, kunhan sen pohjaksi saadaan lisää tutkimustietoa, kertoi professori Miia Kivipelto.

Kuulonalenema voi lisätä muistisairausriskiä usealla tavalla

Amerikkalaisessa ACHIEVE-tutkimuksessa toteutettuun kuulonkuntoutusinterventioon osallistuneilla, joilla oli kuulonalenemaa ja muistisairauden riskitekijöitä, havaittiin kolmen vuoden seurannassa 48 prosenttia vähemmän tiedonkäsittelyn heikentymistä kuin verrokeilla. 

– Vastaavaa vaikutusta ei kuitenkaan tuossa ajassa ehditty havaita niillä interventioon osallistuneilla, joilla oli alun alkaen vähemmän muistisairauksien riskitekijöitä, kertoi Johns Hopkins -yliopiston professori Frank Lin, joka oli yksi hankkeen vastuututkijoista. 

Interventioon osallistuneet saivat kuulolaitteet, muita kuuntelun apuvälineitä ja neuvontaa myös esimerkiksi viestintätilanteisiin. 

Lin esitteli Kuopiossa hankkeen taustaa, toteutusta ja myös vielä julkaisemattomia tuloksia, joiden mukaan kuulonkuntoutuksella oli mitattavia vaikutuksia aivoihin. Lisäksi kuulonkuntoutuksen myötä vähenivät esimerkiksi kaatumiset, väsymys ja yksinäisyys.

Kuulonalenema voi lisätä muistisairauden riskiä, koska pinnistely puhutun ymmärtämiseksi kuormittaa aivoja. Toisaalta kuuloaistimusten puute voi edistää aivojen rappeutumista. Vaikutusta on myös sosiaalisten kontaktien vähenemisellä kuulon huonontuessa. – Luultavasti näillä kaikilla on merkitystä ja kuulonkuntoutus voi puolestaan vähentää riskiä näiden kaikkien kautta.

Kuuloterveys on koko elinkaaren asia

– Kuulo on tärkeä yhteydelle, osallistumiselle ja hyvälle ikääntymiselle. Kaikkien kuulo heikkenee iän myötä, mutta apua haetaan pitkällä viiveellä. Usein kuulolaite otetaan puheeksi vasta seitsemänkymppisenä, jolloin kuulo on heikentynyt jo parinkymmenen vuoden ajan, Lin totesi. 

Hänen mukaansa tietoisuutta tulisikin lisätä siitä, että kuuloterveys on koko elinkaaren asia ja siitä voi aktiivisesti huolehtia. – Samalla tavalla kuin seurataan askelmääriä tai verenpainetta, tulevaisuudessa ihmiset monitoroivat myös kuuloaan ja kuulon suojaaminen ja tehostaminen erilaisin apuvälinein on arkinen asia, Lin visioi.

Professori Jari Kaipio kertoi tilaisuudessa teknillisen fysiikan laitoksen tutkimusnäkökulmista ääneen ja akustiikkaan. Yritysten näkökulmia Kuulolaakso-hankkeeseen esittelivät Cochlearin Teemu Koski, MED-ELin Marko Takanen ja Genelecin Aki Mäkivirta. Lisäksi kehityspäällikkö Kimmo Solehmainen kertoi Kuopio Health -innovaatioekosysteemin tarjoamista mahdollisuuksista ja palvelupäällikkö Kaisa Unkila Kansallisen Neurokeskuksen roolista tutkimuksen ja innovaatioiden edistämisessä.

Artikkelin on kirjoittanut Itä-Suomen yliopiston viestinnän asiantuntija Ulla Kaltiala, ja se on julkaistu Itä-Suomen yliopiston nettisivuilla. Artikkelin kuvat on ottanut Itä-Suomen yliopiston visuaalinen suunnittelija Raija Törrönen.